Uncategorized

Valssin pyörteissä

Kukapa meistä ei olisi nauttinut joskus elämässään kuunnellessaan valssimusiikkia, katsoessaan kun tanssitaan valssia, tai tanssiessaan itse. Perinteisen häävalssin ainakin ovat monet tanssahdelleet rakkaimpansa kanssa. Mutta mikä on valssin historia, kuinka kauan sitä on tanssittu, ja missä sen suosio piilee aina edelleen?

Nimittäin valssin suosio ei tunnu laantuvan edes nykyaikana, jolloin tanssiminen tuntuu olevan lähinnä hip hoppia, jonkinlaista diskotanssia, tai epämääräistä liikehdintää lattialla yhtä epämääräisen musiikin tahtiin – tai epätahtiin. Lähdetäänpä yhdessä katsomaan, mitä mielenkiintoista löydämme tämän kauniin tanssin, valssin, historiasta.

Valssin saapuminen

Valssin voidaan sanoa olevan vanhin nykyisin vielä tanssittavista seuratansseista. Sen historia ulottuu niinkin kauas kuin 1000-luvulle; ensimmäiset merkinnät siitä ovat tuolta vuosiluvulta peräisin, eteläbaijerilaisesta Tegernseen luostarista. Silloin valssi oli eräänlaista alkuvalssia, johon sisältyy valssimaisesti pyöriviä askelikkoja, ja näitä alkuvalsseja itse asiassa tanssitaan vieläkin Tirolissa ja Ylä-Baijerissa. Kun Euroopassa oli ensimmäinen valssivillitys 1300-1500 -luvuilla, valssia tanssittiin vielä erillään, ja vain joissakin kohdissa oltiin suljetussa tanssiotteessa. Mielenkiintoista on, että kirkko yritti monin tavoin erilaisilla säännöillä kahlita valssia. Eräässä vaiheessa oli kiellettyä sekä pyöriminen että neidon kiepauttaminen ympäri; jos neidon alushame pääsi vilahtamaan oli se erityisen raskas rikos, ja rangaistuksena saattoi olla mitä vain sakoista vankeustuomioihin. Seuraavien vuosisatojen aikana valssi pysyi kuitenkin kuin ihmeen kaupalla sitkeästi hengissä, ja sen paritanssimuunnos sai lopullisen riemuvoittonsa teollisen vallankumouksen aikoihin. Ratkaiseva tekijä nykymuotoisen valssin leviämisessä Eurooppaan oli vuonna 1815 järjestetty Wienin kongressi. Siihen osallistui jokainen merkittävä Euroopan valtionpäämies, ja se tunnetaan myös nimellä tanssiva kongressi. Nimittäin sen aikana järjestettiin kuin liukuhihnalta tanssiaisia, konsertteja, juhlia ja teatterinäytöksiä, ja suurta osaa ajanvietteessä näytteli wienervalssi, jota tanssittiin joka ilta. Näin valssi levisi ylimystön kautta sekä musiikkina että tanssina koko Eurooppaan – ja aloitti osaltaan modernin paritanssin voittokulun. Suomeen valssi saapui melko aikaisin, jo oikeastaan ennen Wienin kongressia, mutta aluksi se olikin vain säätyläisten etuoikeus. Lopulta valssi alkoi saavuttamaan myös syvemmät kansanosat, ja 1900-luvun kuluessa Suomeen syntyikin omaleimainen, monipuolinen valssikulttuuri.

Valssin rytmi

Valssin tahtilaji on ¾, ja se onkin aidosti kolmijakoinen verrattuna muihin ¾ -rytmisiin tanssilajeihin, kuten masurkkaan ja hamboon, joissa tahdin kolme iskua voidaan ryhmitellä eri lailla, kahdeksi nipuksi. Valssista on monia muunnoksia, ja se voidaan luokitella ehkä parhaiten kahteen pääryhmään – nopeaksi tai hitaaksi valssiksi. Nopeiden valssien perustana on wienervalssi, jonka tempo on 60 tahtia minuutissa. Hitaimpia ovat amerikkalainen ja englantilainen valssi, 30 tahtia minuutissa, ja myös suomalaisten valssikappaleitten tempo on noin 50 tahdin minuuttivauhdilla melko hidas. Valssia tanssitaan suljetussa tanssiotteessa, ja sen peruskuviopohja on melko yksinkertainen; kolmen askeleen mittaiset vaihtoaskeleet, ja oikea ja vasen käännös, jotka voidaan laskea kääntyviksi vaihtoaskeliksi. Tästä voidaan toki versioida haastavampia kuvioita, kuten seuraajan pyöräytys käden ali käännösten loppuosassa, tai ottamalla askelia ykkös- ja kolmosiskuille ja tekemällä käännökset keinukäännöksinä. Vaikka valssi on siis periaatteessa helposti omaksuttava tanssi, voi halutessaan taitojaan hioa enemmänkin; netistä löytyy paljon tietoa kursseista ja tanssitunneista.

Valssista on tosiaan sukeutunut meillä Suomessa varsin suosittu tanssilaji, eikä varmaan vähiten sen ansiosta, että se ei ole liian vaikea tanssi, sitä oppii kuka tahansa tanssimaan, ja sitä voi tanssia, ja tanssitaankin, melkein missä tilaisuudessa tahansa. Suomella on myös tosiaan omat, unohtumattomat valssien säveltäjänsä ja tulkitsijansa. Georg Malstenin kynästä on lähtöisin monta ikivihreää valssia, kuten Leila, Lemmen liekki leimahtaa ja Terveiset ulapalta, ja Kullervo Linnalta sellainen mestariteos kuin Kultainen nuoruus. Sävelmien tulkitsijana Olavi Virta on varmasti unohtumattoman upea. Ei siis ihme, että täällä pohjolan perukoilla valssi on vienyt sydämemme, todennäköisesti lopullisesti!